Pentu-uutisia ja treeniä.

Torstain treeneissä oli luvassa 2 luokan rata-treeniä. Oli kiva menevä rata missä oli omat pikku jujunsa. Me tehtiin Vilnan kanssa puoli rataa ja palkkaus sitten loppu rata. Keinu oli puolessa välissä rataa, joka me jätettiin radalta ihan suosiolla pois. Sitä pitää treenata vielä yksittäisenä esteenä. Olisi muuten ollut lento-keinujen paikka.
Kepit oli myös ekaa kertaa meillä radalla ja ai että.. Se on kehittynyt aivan valtavasti!
Sillä alkaa jo olemaan radanluku taitoa, se irtoaa tosi hyvin ja myös lähtee eteen tosi hyvin.
Putki/puomi ja putki/A erotteluita täytyy treenata, sillä tahtoo nuo kontaktit kovasti vetää neidin puoleen.
Itsekkin pystyy pikkuhiljaa keskittymään ohjaamiseen, ollut hirveän epävarma ja kyttään liikaa koiraa, että tuleeko se sieltä, vai lähteekö se vetelemään omiaan. Jolloinkaan myös minun ohjaukset menee ihan metsikköön. Siitäkös se koira vasta sekaisin menee..

Pennutkin ovat jo paria päivää vaille 6 viikkoisia. Tässä alkaa jo pikku hiljaa paniikki iskemään. Vieläkään en tajua, että tänne on todellakin pentu tulossa taloon.
Kävivät tänään pentu tarkissa ja tytöt olivat ok! Vielä olisi silmäpeilaus edessä, jolloin tulee se todellinen varmuus pennusta.
Mitään sen kummempia tavaroita ei ole tarvinnut hankkia. Muuta kuin hihna ja kaulapanta. Ja tietty pennun ruoat, mutta sen nyt kerkeää.

Kuitenkin täältä kämpästä on mystisesti kadonnut jo kaikki matot lattialta, ja alettu tekemään "pentu-ystävällistä" kotia. Että kyllä se siellä jossakin ali-tajunnassa tämä uusi tulokas siltikin on ;).

Vieläkin aijon pysyä salamyhkäisenä, mutta voin sentään paljastaa miettimiäni nimivaihtoehtoja tytölle; Rhea, Faina, Nox, Leia, Zona, Riika, Noia..
Ken vielä tietää, mikä hänen nimeksi päätyykään.

Vilna 2 vuotta!

Vilna the juhannus lapsi täytti viikonloppuna 2 v.
Sen kunniaksi käytiin simossa ollessamme yhdessä paikallisessa lampolassa katselemassa lampaita. Tilalla oli huikeat 14 tuhatta lammasta! Tilalla oli myös 5 bortsua pitämässä lampaille jöötä. Nuoret työkoiran alut joutuivat häkkiin meidän vierailun ajaksi, ja Vilna sai mennä 14 vuotiaan bortsu mummon kanssa pällistelemään lampaita.
Pari karitsaa oli lampolan käytävällä irti. Vanhus pietti karitsat meidän lähellämme käskystä. Oli kyllä niin mahtavan näköistä, kuinka se teki omistajansa kanssa töitä.
Vilnaa kovasti lampaat kiinnosti, mutta alkohan se pelottamaan, kun yksi karitsoista päätti lähteä juoksemaan Vilnan perään. Sitten juostiin lampolasta ulos ja murisemaan lehmille.


Pentu-rintamalle kuuluu hyvää.. Pennut ovat päässeet jo 5 viikon ikään ja kohta se varsinainen jännitys näytelmä vasta alkaakin. Vieläkään en ole osannut sisäistää sitä, että muutaman viikon päästä täällä ehkä vilisee pienen pieni pentu. Ehkä minä pian jo saan esitellä meidän uuden asukkaan :)

Jotta meidän harrastukset olisi pelkkää agilityä, käytiin eilen tekemässä pieni rally rata. Ihan lyhkäinen vain. Otettiin siihen pari meille vaikeaa kylttiä:
Eteen tulo, josta lähtee peruutukset ja kyltti, missä otetaan yksi askel oikealle.
Loput oli suurimmaksi osaksi käännös kylttejä.
Suurin tavoite tässä oli saada pysymään hyvä vire päällä, siksi tekasin lyhyen radan, missä pari "ongelma" kylttiä.
Hienosti se viuhko menemään, vaikka kierrokset olikin taas tapissa..

Meidän kake remontti on hyvin mennyt. Taka-jalat pysyy hienosti paikoillaan siirtymisissä. Ennen se taputteli vähintäänkin toista takasta, ja pikkuhiljaa hivutti itseänsä lähemmäksi. Nyt se vaihtaa asentoa törkeen makiasti, vaikka itse sanonkin! (ainakin silloin, kun  ne jalat pysyy paikoillaan. )

Pitäisi tehdä kunnon treeni suunnitelmat tokon osalta. Mitä treenataan ja minkälaisissa osissa. Sitä tulee vain otettua milloin mitäkin sen kummempia miettimättä..

Tässä meidän rally rata ja kaukot ja hyppy-nouto vieraalla kapulalla.

Treenien jälkeen käytiin sitten nauttimassa kesän ensimmäinen pehmis tornion joen rannalla. Vilna sai tietty nuolla lopuksi kipon, mutta rankkaa oli odottaminen, kun emännän piti tietty tästäkin alkaa kuvia ottamaan..

Kisa-suunnitelmia ja salaisuus

Jälleen on aikaa kulunut niin että hurahti..
Agilityssä ollaan edetty hurjanpaljon lyhyessä ajassa. Kepit sujuu molemmin puolin 6 kepillä. Tehty eri lähestymisiä, takaa leikkauksia ja sylkkäristä kepeille. Aika paljon vaatii minua "veto-apuna" kepeillä, muuten vauhti hiipuu ja alkaa empimään. Mutta eiköhän sekin saada treenattua pois apu-palkkaajan kanssa pikku hiljaa.

Lisenssi olisi aikeissa pikkuhiljaa hommata, ajateltiin lähteä seuraaviin omiin kisoihin kokeilemaan onnea, hyvä lähteä koti-kentälle hakemaan hyllyjä ;).
Hyppäriltä ajattelin aloittaa, sillä A:an juoksukontaktit on vielä työn alla. Vielä mennään yksittäisenä esteenä bumpperin kera.. Että eipä lähetä niitä nyt sotkemaan..

Pakko vielä kertoa salaisuus, mitä en ole vielä kehdannut julkisesti huudella hirveästi. Nimittäin, lähi tulevaisuudessa on luvassa pennun tuoksuista arkea. Tästä lisää, kun sen aika koittaa. ;)

Epikset ja koira-vahtina olemista



Tiitu, Elvis ja Vilna

Alkuviikko vietettiin Vilnan kanssa veljeni ja kälyni luona. Hoidetaan Vilnan kanssa veljen Corsoa silloin, kun tämä on työhommissa reissussa. On kyllä mahtavaa, kuinka Vilna menee hyvin laumassa ku laumassa.
Tästä porukasta se on valinnut tämän Corson parhaaksi ystäväkseen ja mopsi kierretään mielellään kaukaa. Saatetaan sille välillä hampaitakin vilauttaa..
Kumma homma, että Vilna tykkäilee enemmän isoista koirista, entä pienistä?!
Sheltit onki asia erikseen sitten ;)



Sitten niihin epiksiin.. Mikä homma oli itseni sinne saada?! Se jännitys ja paineet mitkä mulla oli, että onkohan meistä nyt tähän...
Sitten sitä kasattiin kimpsut ja kampsut, koira hihnaan, häkki kantoon ja menoks..

Rataan tutustumisessa olin jo niin hermona, se rata ei vaan jääny päähän millään. Sittenhän sitä jo huudeltiinkin pelit seis ja radalta pois. Katsoin muutamien minien suoritusta ja päätinpä sitten ottaa itseäni niskasta kiinni ja rauhoittua..
Kannatti, meidän vuoro tuli ja jännitys vain kaikkosi tiehensä. Koira toimi kun unelma, itse olin muutamia kertoja myöhässä mutta Vilna anto anteeksi (kas kummaa, mistähän moinen ystävällisyys?!, yleensä saan kuulla kunniani).
6. Esteellä, joka oli putki, ja minkä vieressä tai takana seiso ihminen, niin Vilna hoksasi sen yllättäen juuri ennen kuin oli sujahtamassa putkeen. Pari kertaa sitä junnattiin ja kerettiin saada 10 niiltä stopeilta.
Ei harmita yhtään! Tehtiin parhaamme ja itse olen Super tyytyväinen! Harmi kun en videota saanu muistoksi.

Loppu rata sujuikin ongelmitta ja Vilna oli kyllä täysillä mukana! Ja loppu yllärinä tajusin, että muistin radan!! 10 points to me.
Sijoitus: 4/9

Äxöniä meidän elämään!

 

Nyt kun kesää kohti mennään, niin alkaa näitä koira hommia olemaan täälläkin päin enemmän. Sehän tarkoittaa sitä, että meidän on aika taas lähteä kokeisiin kokeilemaan onneamme. Ensi kuussa olisi Kemissä rally-toko kokeet ja sinnehän me suunnataan.

Vilna on kyllä rally treeneissä ollu ihan mahtava, se on niin täynnä intoa. Ja kaikki rata harjotukset mitä ollaan tehty, niin se on aivan täpinöissään alusta loppuun.

Torstaina ajateltiin lähteä agility epiksiin mölleilemään. Tarkotuksena vain saada "kisa" kokemusta, ja lähdetään samalla mielellä liikenteeseen, kun oltaisiin treeneihin menossa.

Toivon muutenkin että tästä kesästä tulis meille semmonen kesä, että saatais mahdollisimman paljon kokemusta, ja päästäisiin kehittymään kunnolla, kun on ohjatut treenit ja ehkä mahdollisuuksien tullen päästä käymään koulutuksissa!

Toivon, että ens syksynä ollaan hiukka osaavampia!

 

Vilna ja bc-Iisa montuilla ulkoilemassa

 

 

 Huomenna matkataan Kemiin joukkotarkkeihin, Vilnalla on edessä silmäpeilaus, sillä ei sitä samaan syssyyn luustokuvien kanssa saatu viime vuonna.
Hyvään saumaan tulee, kun olen laittanut tarkkailuun Vilnan silmän rappaamisen. Se on ehkä noin kuukauden verran, noin pari kertaa viikkoon yrittänyt huitoa tassulla vasenta silmää. Olen yrittänyt itse silmiä hiukan tutkia, ei roskia, enkä myöskään ripsiä ole havainnut.
Nyt viime viikonloppuna, se pari kertaa tassullansa huitaisi silmää, jonka jälkeen katseli minua sama silmä siristäen. Tutkin silmän uudelleen ja nyt siellä näkyi yksi pieni ripsi sisäluomessa...
Toivotaan, että se olisi vain se yksi pieni ripsi, eikä tulisi jatkossa mitään suurempia ripsi-ongelmia.

Huomenna tiedetään paremmin onko siellä, ja mietitään sitten.

 

 

Tehotreenissä: Kepit

Moni varmaan tietääkin millainen duracell Vilna on, kaahari joka tekee kaiken täysiä ja vähän enemmänki. Mielellään tekisi vielä omia sääntöjä, että miten se homma tehdään.
Minä taas olen itse rauhallisuus, joten usein meillä tulee pieniä tilanteita, missä ei tohita ymmärtää toisiamme.

Esimerkkinä kepit... Ollaan kokeiltu 2x2 keppejä ja tulos oli tämä:
Minä en ehtiny palkkaamaan, koira juoksenteli pitkin ja poikin, haukku, kerkesi aina tekemään liikaa omia ratkaisuja. Suoraan sanottuna minä revin pelihousuni ja koira veteli onnensa kukkuloilla menemään, ilman minkäänlaista hajua loppupeleissä, että mikä onkaan homman nimi.

Sitten kokeiltiin tovin ohjureita.. Ei, ei, ja ei.. Koira joka haluaa vetää täyttä päätä, eikä rauhoittaa vähän meininkiä sen vertaa, että oppisi kulkemaan niissä ohjureissa.
Vilnaa ärsytti ihan suunnattomasti se, että se ei vielä osannut sitä keppi rytmiä, jolloin sen vauhti hiipui niin olemattomiin, että sitä alkoi itteäki ihan ahdistamaan. Alkoi vain hyppiä niitten ohjureitten välejä.. Sehän oli hauskempaa koska sitä pysty tekemään täysillä.

Joten mehän löydettiin sitten kujakepit joista siirryttiin vinokeppeihin.
Tässähän Vilna pääsi toteuttamaan sitä itseään. Sen ainoa tehtävä on ajatella eteenpäin, ja sehän meni ja lujaa!
Koira sai säilyttää sen vauhdin mikä on sille sopiva, ja pikkuhiljaa sai löytää itse sen rytmin vinokepeillä.

Ylläolevassa videossa ensimmäisiä kertoja vino-kepeillä.

Tässä taas kuukausi sen jälkeen kun tällä menetelmällä aloitettu keppi-treeni. Nyt se on alkanut saamaan sen rytmin tuohon sen vauhtiin.


Täytyy vielä loppuun sanoa, että itsehän olen viimeksi lapsena harrastanut agility meidän ensimmäisen shelttini kanssa, joten en ole mikään mestari "kouluttaja" joten vinkkejä ja mielipiteitä saa heittää!